Aleksei Pashutkin PDF Tulosta Sähköposti

aleksei_2.jpg

Kuvassa vas. palvelustyttö, Aleksei, Reinikaiset ja edessä  perheen  lapset.

KO Pekka Reinikainen

 

 Aleksei Pashutkin sotavankinumero S-2365

 

Invalidisotavanki

Ikä 21 vuotta

Maataloustyössä Albin Reinikaisella Sauvamäki, Könönen syksystä 1943-syyskesään 1944


 

Aleksei loukkaantui taisteluissa ja virui yksinään metsässä  toista vuorokautta vatsallaan maaten. Hän oli varannut kranaatin rintansa alle, siltä varalta, jos suomalaiset tulevat. Heikkous ja loukkaantuminen johti siihen, että ei ymmärtänyt saapuvien sotilaitten olevan suomalaisia. Kranaatin räjäyttäminen siten jäi. Kellon menetys suomalaisille jäi nuorta sotilasta harmittamaan jälestä päin.

Aleksei vietiin rintamalta Sotavankisairaala 28:aan Kokkolaan ja parannuttuaan siirrettiin Naarajärven leirille.

Sotavankeja kävi maataloustöissä ja jotkut olivat pitkiäkin aikoja sijoitettuina talohin. Pääseminen pois leiriltä oli hyvinkin toivottu tapaus sotavangille. Niinpä kun Albin Reinikainen saapui leirille hakemaan vankityövoimaa, hänelle esiteltiin nuori Aleksei, joka yritti parhaansa mukaan peitellä lähes suorana olevaa jalkaansa. Aleksei oli kolhoosityöntekijä, joka oli ajanut telaketjutraktoria mustan mullan alueella.

Albin mieltyi poikaan ja otti talon töihin.

Aleksei osoittautui ahkeraksi ja mukavaksi nuoreksi mieheksi, josta vähitellen tuli perheen jäsen. Savon kiviset ja vähämultaiset pellot osoittautuivat ihmetyksen aiheeksi nuorelle miehelle. Vaikka oli jo traktoria ajanut, päättäväisesti hyppäsi myös hevosen ohjaksiin ja melkein suoralla jalalla kulki hevosauran perässä.

Alussa oli kielen kanssa ongelmia. Aleksein töihin kuului mm. havujen hakkaaminen kuivikkeeksi karjan alle navettaan. Kun isäntä oli nähnyt Aleksein hakkaavan ahkerasti koko päivän havuja, meni hän illansuussa lopettamaan työpäivää. Aleksei ei aivan ymmärtänyt, vaan luuli isännän tulleen moittimaan häntä, joten hän alkoi vinhaa vauhtia hakata lisää kuiviketta.

Vähitellen kieli opittiin molemmin puolin ja pikku lapsetkin oppivat kielet vähän sekaisin. Aleksei tuli hyvin toimeen niin talon pienten lasten kuin kyläläistenkin kanssa. Toisaalta nuori mies tuli hyvin toimeen myös talon palvelustytön kanssa. Pientä ihastusta oli ilmassa, joten talon emännän oli puututtava ja asia on vaan niin, että ei se nyt käy…

Aleksei oli innokas tupakkamies. Reinikaisella viljeltiin myös kessua ja sekös lämmitti nuorta miestä. Tupakka oli kuivattava ja laitettava pölkylle huhmaroitavaksi. Työstähän sekin kävi, mukavaa sellaista.

Ruoka syötiin talon pöydässä ja sitä oli riittävästi.

Sota loppui ja Aleksei määrättiin takaisin leirille. Aleksei oli antanut ohjeet, miten kirje lähetetään hänelle. Siihen ei saa kirjoittaa mitään politiikkaa, sitten se menee perille.

Aleksei palautettiin Neuvostoliittoon eivätkä kirjeet enää kulkeneet.

 

Viimeksi päivitetty 25.04.2011 17:57