Etusivu Pieksämäki-Seura Toimintakertomukset
Toimintakertomukset PDF Tulosta Sähköposti

 

TOIMINTAKERTOMUS 2016

 

JÄSENISTÖ 

Maksaneita jäseniä oli vuoden lopussa 125 kpl. 

KOKOUKSET 

Sääntöjen mukaiset kevät- ja syyskokoukset järjestettiin ja johtokunta kokoontui 9 kertaa kuluneen vuoden aikana. 

JOHTOKUNTA JA TOIMIHENKILÖT 

Pieksämäki-Seuran puheenjohtajana on toiminut Asko Hankilanoja, varapuheenjohtajana Hannu Hyyrinen ja sihteerinä ja rahastonhoitajana Ulla Huttunen. Johtokunnan muina jäseninä ovat toimineet Ilmo Jäppinen, Heli Laitinen, Markku Poikola, Raili Posti, Arto Utriainen ja Raija Vauhkonen.

Kirjanpitäjän tehtävät on hoitanut Pieksämäen Laskenta ky / Taina Asikainen. 

PERINNETTÄ JA KOTISEUTUHISTORIAA 

-          Jatkuva esihistorian näyttely on ollut Poleenin kirjastossa sekä osittain Kotiseutuarkiston tiloissa.

-          Johtokunnan jäsen Ilmo Jäppinen on koostanut vanhojen rahojen näyttelyn, missä vanhimmat kolikot ovat 1600-1700-luvuilta. Kaikkiaan rahoja on pari sataa.

-          Kotiseutuarkistoon lahjoitettuja vanhoja valokuvia on tallennettu sähköiseen muotoon sekä esitelty niistä kiinnostuneille. Kaikkiaan digitoituja kuvia on runsaat 15 000. 

 

KOTISEUTUHISTORIAN TALLENNUS 

-          Pieksämäki-Seuran oma julkaisu Pieksämäen Kirkonkylän kyläkirja ”Tienristiltä torille” (yli 500 sivua ja 1000 valokuvaa) osallistui vuoden 2016 kotiseututeos - kilpailuun, jonka järjesti Suomen Kotiseutuliitto. Kyläkirjan myynti jatkui vilkkaana. Vuoden loppuun mennessä siitä on otettu kolme painosta, ja myynti ylittää 750 kirjaa. Kirjaa on myyty oman maan lisäksi melkein kaikkiin pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin ja aina Australiaan saakka vanhoille pieksämäkeläisille.  

-          Opetusneuvos Hannu Hyyrinen on koonnut yli kymmenen vuoden aikana historiateossarjan, joka käsittelee Pieksämäen, Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän ja Virtasalmen kansakoulujen vaiheita ajalta 1872 – 1974. Kansakouluja on ollut kaikkiaan 48. Jokainen koulu esiintyy omissa teoksissaan paria lyhytikäistä koulua lukuun ottamatta. yht. 45 kpl. Kirjojen kokonaissivumäärä on n. 6 000 ja niihin on tallennettu runsaat 2 000 koulukuvaa, vanhimmat luokkakuvat vuodelta 1902. Kirjojen myynti alkoi keväällä kotiseutuarkiston tiloissa ja myyntitapahtumina Pieksämäen Kauppatorilla ja Veturitorilla olleissa messutapahtumissa. Historian ja siitä tulevat myyntitulot Hannu Hyyrinen luovutti Pieksämäki-Seura ry:lle. Kirjoja oli vuoden loppuun mennessä myyty runsaat 1 000 kpl. 

Historiatallenteita varten on käyty läpi kaikkien edellä mainittujen kuntien kuntakokousten, kunnallislautakuntien, kunnanvaltuustojen ja -hallitusten, kansakoululautakuntien ja johtokuntien kouluasioita käsitelleet pöytäkirjat 1870-luvulta lähtien. Kaikki kouluja koskevat ei-rutiinitiedot on tallennettu uudelleen, ja näin ollen koko kansakouluajan historia on tullut digitoiduksi.

-          Asko Hankilanoja on osallistunut jo lähes kymmenenä vuonna sotaveteraanien hyväksi tehdyn ”Sydänseutu”-lehden sisältöön kirjoittamalla vuonna 2016 aiheesta ”Inkeriläiset kahden maan kansalaisina” sekä ”Inkeriläiset sotilaat Heimo P 3 ja ErP 6 jatkosodassa”. Myös kirjoituksia Suur-Savon sotaveteraanipiirin lehteen koskien Pieksämäen sankarivainajia ”Kaikki eivät palanneet.”

-          Jäsenet ovat kansanomaiseen tapaan haastatelleet ikääntyneitä ihmisiä, heidän muisteluitaan ja elämänvaiheitaan. Tallenteet arkistoidaan.

-          Pieksämäki-Seura on osallistunut Nukkekodin miljöön vaiheista kerättäviin tarinoiden kokoamiseen.

-          Seuran jäsenet ovat pitäneet yleisöluentoja ja esitelmiä paikkakunnan historiasta. 

 

KOTISEUTUARKISTO

-          Pieksämäki-Seuran ja Pieksämäen kaupungin välillä on tehty vuonna 2009 sopimus Kotiseutuarkiston järjestämisestä, ylläpidosta ja asiakaspalvelusta. Kotiseutuarkisto sijaitsee kulttuurikeskus Poleenin kellaritiloissa ja tilan vuokran maksaa kaupunki. Pieksämäki-seura on saanut korvausta kaupungilta toimintaan. Seura sai samalla tilat omille kirjoilleen ja toimintaan liittyville tavaroille. Kotiseutuarkisto on ollut auki yleisölle tiistaisin ja torstaisin klo 11 - 14.

-          Pieksämäki-seura on palkannut työllisyysvaroin työntekijän arkiston järjestelytehtäviin. Työntekijän työaika on 5 tuntia päivässä jokaisena arkipäivänä. Työllistämistukea myönnetään 6 kk kerrallaan.

-          Uuden kotiseutuarkiston tilan ottaminen kaupungin omaan käyttöön kantautui korviimme. Kaupunginhallitukselle lähetettiin kirje huolesta kotiseutuarkiston sekä työskentelytilan tulevaisuudesta. Neuvottelu Pieksämäen kaupungin kanssa käytiin ja tuloksena siitä uutta tilaa kotiseutuarkistolle valmisteltiin Poleenin taidevaraston tiloihin. Nykyinen työskentelytila jäi ennalleen kotiseutuarkiston työtilaksi ja palvelupisteeksi. Arkistomateriaalin muuttaminen uusiin tiloihin toteutettiin talkoilla, johon osallistuivat Pieksämäki-Seuran jäsenet.

-          Erilaiset yhdistykset ja järjestöt sekä yksittäiset henkilöt ovat käyneet tutustumassa uusiin kotiseutuarkiston tiloihin ja seuran jäsenet ovat niitä esitelleet, mm. Nyyssösten sukuseuran hallitus kokousti Pieksämäellä ja tutustui samalla arkistoon. Kaikkiaan arkiston tiloissa vieraili vuoden aikana useita satoja ihmisiä.

-          Seura on pyrkinyt tuomaan arkiston toimintaa ja ”arkiston aarteita” esille tiedotustoiminnalla. Kotiseutuarkiston palvelupisteessä on palveltu asiakkailta suullisesti  tai sähköpostilla tulleita kyselyjä. Osa kysymyksistä on tullut ulkomailta. On etsitty vastauksia ja selvitelty mm. sukuasioita ja sotavankiasioita, etsitty vanhoja valokuvia mm. Osuuskauppa Suur-Savon juhlakirjaan ”Kasvun vuosisata”, jota Pia Puntanen Mikkelistä teki.

-          Monet tahot ovat arvioineet, että Pieksämäen kotiseutuarkisto on ainakin kaupunkien kokoluokassa pisimmälle työstetty, ehkä laajemminkin.

 

TAPAHTUMAT 

Kalevalainen tapahtuma järjestettiin Poleenissa. Ensimmäinen Kalevala-päivän tapahtuma järjestettiin runsaat sata vuotta sitten vasta valmistuneella Seurojen talolla, joka on edelleen pystyssä ja toiminnassa, ja tapahtuma on järjestetty lähes yhtäjaksoisesti siitä lähtien. Järjestelyistä vastaavat seuran kanssa Pieksämäen Kalevalaiset Naiset ja Pieksämäen kulttuuritoimi.  Vuoden 2016 tapahtumassa esitteli Kirkonkylän kyläkirjan Hannu Hyyrinen. ”Ruukun tarinan” ,esihistoriallisesta Pieksämäeltä löytyneestä saviruukusta, kertoi Venla Väisänen ja kotiseutuarkistoa esiteltiin paikan päällä. Tervehdyssanat ja yhteislaulujen säestyksen hoiti Marja-Terttu Myllyluoma. Tilaisuudessa esiintyivät Kanteleryhmä Pia Säpyskä-Hietalan johdolla, Seutuopiston Nykytanssin lasten ryhmä Hanna Mustosen johdolla sekä soolotanssiesityksen esitti lukiolainen Nea Mustonen.

-          Näyttely ”Muistoja iloiselta 50-luvulta” toteutettiin Kulttuuripappila Sylviin. Isoon saliin toteutettiin 1950-luvun huone huonekaluilla, vaatteilla, julisteilla ja valokuvilla varustettuna. Samalla toteutettiin museoesineiden ullakkonäyttely Pappilan vintillä. 

-          Kotiseuturetki toteutettiin Jäppilään. Tutustuttiin Jäppilän kirkkoon, kyläsepän Tero Vepsäläisen pajaan, Lauran Lammastila Mäntylään, jossa oli näyttelyaittoja ja maatilan pihapiiri, Hyvätuuli Highland myymälään ja karjan esittelyyn, Heponiemen mansikkatilaan, jossa oli valokuvanäyttely. Ruokailu tapahtui Heinäselän tilalla ja paluumatkalla nähtiin Kivelän tilan pohjoismaiden suurin navetta ja Siikamäen Suoramyyntihallilla kahviteltiin.

MUU TOIMINTA 

-          Opetusneuvos Pentti Ruohosen perikunnan perustamasta muistorahastosta, jota hallinnoi Lions Club Pieksämäki/Keskus, sai Pieksämäki-Seura ry 500 euron stipendin tunnustuksena Pieksämäkeä tunnetuksi tekemästään työstä.

-          Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunta on lunastanut Pieksämäen kansakoululaitoksen historiatallenteen Pieksämäki-Seuralta huomattavalla summalla.Summa  jakaantuu kahdelle vuodelle ja luo näin mahdollisuuden seuran aktiivisen julkaisutoiminnan  jatkumiselle.

-          Pieksämäki-Seura liittyi e-Museo-palveluun, jonka Kotiseutuliitto on tarjonnut. Yksi seuran jäsen on osallistunut e-museo koulutukseen.

-          Mobiilisti QR-viivakoodilla tavoitettavaa valokuvanäyttelyä täydennettiin lisäämällä vanhoja kuvia Pieksämäki-seuran nettisivuille.

-          Vanhojen valokuvien tunnistukseen on osallistunut useammat tahot.

-          Osallistuttiin Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutusäätiön perustamiseen ja tukemiseen.

-          Hiekanpään elämänkaarikylä-hankkeen kyläyhteisötyöryhmässä on ollut seuramme edustus.

-          On annettu lausunnot Niinimäen tuulivoimahankkeen osayleiskaavasta.

-          Suomi 100 vuotta -tapahtumien ideointiin on osallistuttu.

-          Seuran kirjoja ja kortteja on ollut myynnissä Pieksämäen torilla ”Kartsankiertäjien” tapahtuman yhteydessä, sekä Kulttuuripappila Sylvissä. Julkaisuja ovat myyneet myös johtokunnan jäsenet.

-          Johtokunta tutustui Jäppilässä olevaan Luomutila Mäntylään Laura Suhosen lammasfarmille.

-          Pieksämäki-Seuran kutsumana osallistui Etelä-Savon kotiseutuväen kokoukseen Pieksämäelle edustajia Mikkelistä, Haukivuorelta ja Kotiseutuliitosta.

 

YHTEISTYÖ 

Pieksämäen kaupungin kulttuuritoimi on ollut yhteistyökumppanina ja joidenkin tapahtumien rahoittajana. Kaupungilta on saatu tukea ja käytännön apua eri järjestelytehtävissä. Seura on saanut kotiseutuarkiston kautta oman tilan Kulttuurikeskus Poleenista ja arkisto on otettu osaksi Kulttuurikeskus Poleenin toimintaa. Keskusteluja myös museoasioista on käyty kaupungin sivistysjohtajan ja vapaa-aikajohtajan kanssa Moision navetan mahdollisuuksista vanhojen tavaroiden säilytyspaikkana.

 

TIEDOTTAMINEN 

Alkuvuodesta lähetettiin jäsenkirje.

Seuran kotisivut löytyvät osoitteesta www.pieksamakiseura.fi.

Yhteystiedot seurastamme löytyvät myös Pieksämäen kaupungin Palvelut/Kulttuuri- sivuilta Kotiseutuarkiston alta.

Pieksämäki-Seura esittelee toimintaansa ja paikallishistoriaa Facebookin Pieksämäki-Seura ryhmässä.

Muuten on yhteyksiä hoidettu Pieksämäen Lehden ja Pieksämäen Paikallisen ilmoitusten ja seurapalstan avulla. 

 

Pieksämäki-Seura

 

Viimeksi päivitetty 26.06.2017 10:26